Lyhyestä virsi kaunis

Viikonloppu alkaa maanantaina kello 12:00. I love my life.

Mainokset

Awesome life being awesome

Otsikossa lause, jota oon toitottanut tässä viime aikoina tiheään tahtiin. Vaihtoehtoinen lause myös on ollut I am so happy now. Onnea on. :)

Yritän nyt kovasti muistella, mitä tässä viimeisen viikon aikana on tullut tehtyä. Sen muistan ainakin, että viikko sitten perjantaina mentiin kattoo uusin Bondi porukalla. Lähes koko lössi oli mukana, ainoastaan Johanna passasi. Leffa jakoi mielipiteitä, miusta se oli ihan hyvä. Leffan jälkeen osa porukasta lähti kotiin, osa jäi juopottelemaan ulos. Arvata saattaa kummassa porukassa meikäläinen oli. Istuskeltiin metroaseman läheisyydessä minä, Galina, Selina, Max, Handsome Boy (jos joku ei muista, Rainer :D) ja Lasse. Jauhettiin paskaa jonnekin viiteen asti ja nukkumaan.

Seuraavana päivänä lähettiin biitsille, taas Baishawaniin. Mukana tytöt ja Handsome boy. Lasse tuli tyttönsä, Viliyan, kanssa myöhemmin paikalle. Hitto siellä on kyllä maailman rasittavimmat hengenpelastajat!! Oikeesti. Taisin mainita niistä jo edellisellä kerralla. No piilouduttiin rannan perimmäiseen nurkkaan, joten saatiin sitten olla rauhassa ja uidakin, omg.

Illalla sitten lähettiin vielä Selinan kanssa Hot Gossipiin. Paikka on sarjassa juo niin paljon kuin haluat. Minnuu ei kyllä yhtään huvittanu illalla enää lähtee, mutta kun olin lupautunu niin pakkohan se oli. Ja kyllähän se ilta mukavaksi kääntyi muutaman lasillisen jälkeen. :D Kuten arvata saattaa. Ssaatiin penkit baaritiskiltä. Siinä sitten istuttiin KOKO ilta, kitattiin juomaa kurkusta alas, röökiä paloi ja selvitettiin sielujen elämää toisillemme haha :D Loppuillasta paikan DJ tuli meille juttelemaa ja sitten lopulta päädyttiin syömään aamupalaa sen kanssa paikalliseen syöttölään. Piti oottaa että MRT alkaa taas kulkee, koska halvempaa kuin taksi. :D

Sunnuntaista ja maanantaista ei muistikuvia. Ei varmaan mitään erikoista oo tullu tehtyä. Tiistai on nyt miulla siis tästä lähtien vapaa, koska en mene sille Anthonyn kurssille. Enpä kyllä tiistainakaan mitään viksua tehny, pelasin lentopallolla koripalloa, awesome. Keskiviikoks piti Galinan ja Maxin kanssa vääntää markkinointiin yks presentation, tuli kyllä taas niin laatukamaa. Ja selvisi myös, että Max luuli, että miun nimi on MARID. ?!?!?!! :D Keskiviikkona oli koulun international officen järjestämä bowling night, jossa kaikille jaettiin nimilaput, piti sitten lahjoittaa omani Maxille, että se tästä lähtien muistaa miun nimen. Keilaus meni hyvin, tein ekalla kierroksella varmaan piste-ennätykseni, koska sain yli sata pistettä :D:D Parhaat kolme joukkuetta palkittiin, valitettavasti meijän joukkue jäi kolmen pisteen päähän kolmos paikasta, oivoi :D

Bussissa paluumatkalla pojat yrittivät järkätä bileitä niille. Yllättäen yksikään kiinalainen tai taiwanilainen ei uskaltanut tulla. Johnylla ja Aidanilla oli varmasti tähän kyllä oma osansa….. Ne on siis ne, jotka asuu poikien kanssa, ”vartijat”. Kaikki vihaa Aidania. Käy oikeen kiehuttamaankin, kun ajatteleeki koko tyyppiä. Pojat oli saanu toissa päivänä officesta Peteriltä hemmetinmoisen viestin, jossa valitettiin kaikesta mahdollisesta. Kirsikkana kakun päällä oli, että niitä syytettiin rasismista ja muistutettiin, että toinen maailman sota on ohi. ?!?!??!?!!!??!?!?!??!?!? WHAT IS THIS SHIT. Ja kaikki tietää, että kyseessä on Aidanin ajatukset, koska Peter ei oo juurikaan missään tekemisissä poikien kanssa. HUH HUH.

No joopajoo palataan. No keskiviikkona sitten kuitenkin juopoteltiin poikien luona. Kauniita kuvia minusta ilmestynyt Facebookiin tuolta illata. Se oli myös Johannan viimenen ilta :( Torstaina sitten hyvästeltiin tyttö ja pistettiin taksiin.

Nyt perjantaina mentiin Selinan kanssa Wufenpun ”markkina-alueelle” en nyt oikein tiiä miten sitä pitäis kutsua. Enihau, jumalattoman kokonen paikka, johon saa kulutettua paljon aikaa ja rahaa. Se on vähän niinku night market, mutta ei kuitenkaan hahahaaha :D Siellä ei ollu ruokaa myytävänä, maanantaisin se on tarkotettu ainoastaan jälleenmyyjille ja se on siis auki muilloinkin kun vaan iltaisin. Pari rytkyä tuli taas yllätysyllätys ostettua. Tästä tulikin mieleen, että saakeli euron kurssi on tällä hetkellä paska, miulla käteistä jäljellä hyvin hyvin vähän, mutta ei tee mieli nostaakaan rahaa kurssin takia.. Ja siis menettäisin tässä varmaan noin about 5 euroo, mutta minkäs sille mahtaa, että on oppinu tälläseks tarkanmarkan vartijaksi. :D

Perjantai-iltana oli sitten juhlat, jota melkein kaikki on oottanu kuin kuuta  nousevaa. Sijainti oli sama kun joskus pari kuukautta sitten, Nangang factory. Oli helvetin hauskaa. Haha joka kerta, kun mie oon nähny Selinan siellä oon kuulemma joko toittonat, että awesome party being awesome, i love my life tai me so happy now :D:D Miulle ilta koitui petolliseksi siinä vaiheessa, kun tyypeiltä loppu kaljat, joten piti siirtyä vodkapaukkuihin. Ja täällähän kun sanoo, että Can you make it stronger niin se myös toimii. Mutta ei oo kyllä semmosia paukkuja vielä koskaan aikasemmin juonu. Mittasuhde maistui siltä, että 1 osa lantrinkia, 9 osaa viinaa. :D

Sen jälkeen seuraava muistikuva onkin, mitä kerroin jo facebookissa. Kaksinkerroin oksennan parvekkaalta alas ja päätän jäädä ottamaan lepiä sinne. Heräsin aamu ysiltä ja yritin ettiä ulospääsyä, mutta kaikki paikat oli lukossa. Onneks joku oli kaatanu yhden juhlia varten kasatuista aidoista, joten lopulta miekin pääsin ulos. Sitten MRT:llä kotiin. Kotiin päästyä huomaan, että eteisessä on vieraat kengät ja että Johannan ex-huoneessa on menoa ja meininkiä. Luulin, että se oli Galedi, mutta myöhemmin selvisi, että se oli ollu Sebi ja sen paikallinen typykkä. Galedi oli antanu sille avaimensa, jotta pääsee rauhassa touhuamaan hahahaa. :D Selina ei ollut ollut tästä tietonen, joten se oli ollu paniikissa, kun tuli kotiin. Valot päällä, Johanna huone lukossa. Se sitten soitti Rainerille, että meijän taloon on joku tunkeutunu. Rainer juoksee tänne pää kolmantena suojelemaan Selinaa ja just kun se on saapunu perille selviää, että kyseessä on Sebi ja ei mitään hätää hahaa :D

Eilen otin kiltisti kotona lepiä ja samalla kaavalla taitaa mennä tämäkin päivä. :) Keskiviikkona onkin sitten lähtö Hongkongiin. Mennään ekaks Selinan kanssa todennäkösesti kaheks yöks Macaoon. Selinan kaveri on vaihto-opiskelemassa siellä, joten siellä ei tartte maksaa mitään asumisesta, oujee. Syy, miksi mennään jo heti keskiviikkona sinne on se, että keskiviikkoisin Macaolla on ladies night ja se tarkoittaa sielläpäin, että naisten ei koko iltana tarvitse maksa yhtikäs mitään juomistaan. Joten voitte varmasti odottaa innolla tarinoita tuosta illasta ;D Vera ja Lasse lähtee kanssa, mutta ne ei tuu Macaoon ja Lasse lähtee takasin Taipeihin aikasemmin.

Ainoa pikku ikävä asia ylenpalttiseen onneeni on ajoittain iskevä paniikki siitä, että aika kuluu helvetin nopeasti ja kohta miun on jo lähettävä täältä pois :(

Mutta sitä ennen aion elää täällä pilvilinnoissani enkä aio kasvaa aikuiseksi äitini toiveiden vastaisesti :)

Apurahoja on

Reissaaminen on kivaa. Syy lähteä vaihtoon. Mutta mikä vielä kivempaa, tästä lystistä vielä maksetaan! Eli kaksinverroin syytä lähteä vaihtoon!

Kaikenmaailman säätiöitä on paaljon. SYL:in tietokannasta löytyy ilmeisesti kaikki suomalaiset säätiöt. Kannattaa tutkailla niitä, vaikkei vaihtoon olisikaan lähdössä, koska jakoperusteita on myöskin paaaljon.

Ajattelin listata muille saman asian kanssa painiville (tosin, lukijakuntani tuntuu rajoittuvan edelleen perheeseen ja muutamahkoon kaveriin, joten ei näitä painijoita taija hirveesti olla :D. Ilmianna itsesi saakeli jos luet tätä!! :D), mistä avattiin pankkiholvin ovet meikäläiselle. Jossain alkupään viestissä myös muistaakseni lupailin jotain tälläistä, ja olenhan sanojeni mittainen mao. Miusta ois ollu ainakin mukava, jos oisin saanut suoraan tämän listan käteeni keväällä! Tämä lista on nyt siis etelä- ja pohjoiskarjalaispainotteinen. So only for you, less work, more money :)

Paikat, joista minua siis niin kovin ystävällisesti muistettiin:

  • Saimaan ammattikorkeakoulu – Kaikki vaihtoon / ulkomaille harjoitteluun lähtevät saa koululta rahallista tukea. Henkistäkin tarjoavat sitä tarvitseville.
  • Otsakorven säätiö – Jos satut opiskelamaan Kymenlaakson, Etelä- tai Pohjois-Karjalan maakunnassa ammattiopistossa, ammattikorkeakoulussa tai aikuisopistossa, hakemusta vetämään. Täältä sain suurimman yksittäisen avustuksen.
  • Lappeenrannan kaupunki – Lappeenrantalaisille, luonnollisesti.
  • Etelä-Karjalan kauppakamari – ”Stipendirahasto jakaa vuosittain rahaston sääntöjen mukaisesti apurahoja kyvykkäille, liikealalla opiskeleville karjalaista syntyperää oleville opiskelijoille tukeakseen näiden opiskelumahdollisuuksia sekä kotimaassa että ulkomailla.”
  • Lions Club – Näitä löytynee Suomen joka kunnasta.
  • Etelä-Karjan ammattilisen koulutuksen tukisäätiö – Nimi kertonee, ketkä ovat potentiaalisia apurahan saajia. Takuuseen en kyllä mene, saattaahaan se olla, että ne myöntää myös pohjanmaalaisille harrastelijapitsinnyplääjillekin jotain?

Lisäksi haluaisin mainita nyt ainakin Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön. Tämä on pohjaiskarjalaista syntyperää oleville. Itse en täältä vaihtoon apurahaa saanut, mutta edeltävänä vuonna sain opiskeluun Suomessa (mikä lieneekin syy, miksi nyt ei irronnut). Myös Kansan Sivistysrahastosta kannattaa hakea, miulle päärahaston hakuaika sattuu ikävästi niin, että vaihtoaika on jo ohi.

Ja sitten kun muistaa vielä sen, että Kelakin maksaa kuukausittain oman osansa, niin kenenkään ei tarvitse jäähä miettimään kahta sekuntia kauempaa, että onko sitä varaa lähteä vaihtoon. No kyllähän sitä on!

Kiitos apurahoja antaneille tahoille <3 

Ja ne tahot, joilta hain, mutta mitään ette myöntäneet… hv! :D

Räkää poskella

Oon kipeenä, taas. Vituttaa. Ois ollu tai siis on edelleenkin neljän päivän vapaat, joten ois voinu lähteeki jonnekin, mutta ei niin ei. Mutta jos tämä menee samalla kaavalla kuin edellinen kipeily, pitäis huomenna olla jo kunnossa. Eilisillasta asti näkötin kotona sängyssä, äsken meni hermo siihen hommaan. Nyt istun kuume?/nuhanenähoureisena kahvilassa, banaanikakkua ja herkkukahvia juoden. Ennemmin näin, vaikka ei nyt ehkä paranemisen kannalta se paras vaihtoehto.

Nyt meillä on menossa midterm exam week. Tosi rankka puristus meikäläiseltä: ois ollu yksi tentti, jonka siis päätin skipata öhö öhö. Tai markkinointiin oli kanssa tentti, mutta sen sai tehä kotona, joten crtl+c ja ctrl+v:n avulla tästä rankasta suorituksesta selvittiin. Kiinan kulttuuriin tunteja ei tänään ollut, koska myö kaikki läpäistiin tentti jo viime viikolla hoilaamalla kiinaksi tunneilla. Joku oli sen nauhottanutkin ja laittanut Facebookiin, joten sieltä nohevimmat ovat voineet sitä tutkailla. Area studies tunneilla eilen seurattiin USA:n presidentinvaaleja ja opettaja Tony oli kantanu sinne puoli leipomoa. Söin elämäni parhaan keksin :D En koskaan aikasemmin tiennyt, että keksi voi olla taivaallisen hyvää. :) Markkinoinnissa katottiin vaan yks video, johon ohjeistus ennen katsomista oli, että kaikki kommentoi sitä min. 30 sekuntia, jonka jälkeen voidaankin lähteä kotiin, koska mid term. Meikäläisen vuoro: Maarit, do you have any comments? No, not really. Hyvin rankka kouluviikko siis selätetty!

Ainiin vaaleja katellessa tuli Tonyn kanssa jutusteltua. Se sano, että se nuorempana opiskeli tai touhus jotain suomalaisen kokoomuslaisen Saul:in  kanssa. Selvisi että kyseessä oli Sauli Niinistö ja Tony oli hämmästeli, kun kerroin, että kyseinen heppu on nykyään Suomen presidentti.

Huomenna mennään kattoo uusinta Bondia porukalla. Ja haluan ryyppäämään! Viime kerrasta on ihan liian pitkä aika! Saakeli sentään! Joku roti tähänkin hommaan on saatava.

Galina sai töitä. Johanna lähtee ensi viikolla jo koti-Saksaan.

Inhoon muuten otsikoiden keksimistä. Koska en keksi. :D

Ei ne suuret vaan ne pienet ilot

Jeee koin elämäni ensimmäisen maanjäristyksen!! BD Makoilin sängyssä pari tuntia sitten ja tunsin, kun se heilui. Luulin tosin, että joku alhaalla/ylhäällä/vieressä riehuu ja tämä johtui siitä. Mutta äsken sain kuulla, että kyseessä oli maanjäristys! Pieni sellainen eli juuri sopivan järisyttävä tekemään minut iloiseksi :)

Noheva otsikko

Joopajoo trololoo. Tää blogin pitäminen ei enää oikein nappaa. :D Edellinen juttu oli naputeltu joskus tsiljoona vuotta sitten ja julkasin sen vaan eilen vai millon se nyt sit olikaan. Hehheh.

Mitäs minulle kuuluu. Olenko tehnyt mitään erikoista. Hmm. Perjantaina kävin Snake Alley -nimisessä paikassa. Kyseinen alley oli kaksi katua pitkä ja vähän ”mystisempää” aluetta Taipeissa. Siellä olis voinu juoda käärmeen verta, syödä käärmeen tai kilpikonnien lihaa ja käydä huorissa. Mitään en kokeillut. Snake alleyn yhteydessä on myös night market, joka oli myös mukava kokemus. Kyseinen kompleksi oli ihan erilainen kun koko muu Taipei (=normaalia, jollain tapaa hyvinkin länsimaalaisra), siellä tunti todella olevansa ulkomailla vieraassa kulttuurissa. Olin siellä Selinan kanssa, sitten seikkailtiin vähän ympäriinsä ja päädyttiin pubikujalle, joka on kuulemma gay-aluetta. Oli ihanaa vihdoin päästä baariin, istuskella vaan ja juoda pari olutta. Täällä ei hirveesti nimittäin pubeja ole. Mutta se katu oli täynnä jihuu.

Tänään meijän piti mennä käymään yhessä kansallispuistossa, mutta tytöt hannasi, koska aamulla oli pilvistä ja ne pelkäs, että sataa. No kuten arvata saattaa, ei satanu :D Halusin sit sen sijaan mennä yhteen suklaakahvilaan, jonka olin bongannu netistä. Sitä lähettin sit metsästää ja lopulta saimme selville, että se on lopettanu toimintansa. Saatiin apua kahelta kadulla tapaamilta pojilta, joitten kanssa sitten hengasin Selinan kanssa tämän päivän. Mentiin eka yhteen toiseen kahvilaan, joka on erittäin suosittu paikallisten joukossa. Sinnekin sitten jonotettiin paikalliseen tapaan. En kyllä ikinä missään muualla odottas kahville pääsyä yli puolta tuntia :D Eikä se kahvi ynnämuut syötävät niin erikoisia ollut, joten en ymmärrä ylipäätään, miksi se on niin suosittu.

Sit käytiin vierailtiin contemporary art museossa. Se oli erittäin mielenkiintoinen huolimatta museo-nimikkeestään.

21. päivä lähen Hongkongiin ja Macaolle vai pitääkö se sanoa Macaoon? No kuitenkin.

Sellasta. Jos jaksan skarpata saatan myöhemmin lisätä tähän jotain kuvia. Heippa.

Taiwanilaisia tapoja

Maapallon toisella puolella tehdään jotkut asiat erilailla. Tässä listausta tähän mennessä huomatuista eroista, hassuista tavoista ja tai muuten vaan mielenkiintosista asioista Taiwanissa.

*Jos ei satu osaamaan kiinaa, kuten meikäläinen, kannattaa olla varovainen kun näyttää esimerkiksi kaupassa sormilla, kuinka monta omenaa nyt vaikkapa haluaa. Nimetön ja keskisormi pystyssä on kaksi. Peukku ja pikkurilli pystyssä kuusi. Peukku ja etusormi ”pyssyasennossa” on kaheksan ja samat sormet sojottaa alaspäin niin silloin on kyse seittemästä. Joku on saattanut vahingossa tilata vahingossa 7 kahvia kun piti olla 2. :D Mutta se en ollut minä muahahaaa!

* Jonottaminen. Paikalliset tykkää jonottaa. Eikä miten tahansa vaan jono on siisti ja kaunis jono. Ja sitä sitten jonotetaan kaikkialle. Metroon. Syömään. Hissiin. Vessaan. Bussiin. Kaikkialle.

* Laskuvarjo- ja benjihypyt on laittomia.

* Suurin osa paikallisista ei osaa uida. Doesn’t make any sense ottaen huomioon, että tämä on pikkuruinen saari, jota ympäröi suurensuuri meri.

* Jos miun mummo katsoisi ihmetellen mahdollista venäläistä kumppaniani niin osataan sitä täälläkin. Paikallinen tuttavani ei saa äitinsä mukaan mennä naimisiin kiinalaisen, japanilaisen, thaimaalaisen, vietnamilaisen, filippiiniläisen tai mustaihosen (tää oli paras: koska ne on niin väkivaltaisia) kanssa.

*Jokainen ostos on mahdollisuus tulla miljonääriksi, mikäli sait kuitin. Jokaisessa kuitissa on nimittäin lottonumerot. Lotto arvotaan käsittääkseni 2 kuukauden välein ja sitten saa kassitolkulla tarkistaa arpalipukkeitaan. Samaisesta syystä kaupassa lähetään kirjaimellisesti juoksemaan perääsi, jos et ottanu kuittia mukaasi.

* Pienestä pitäen opetetaan olemaan aivan niin kuin kaikki muutkin. Erilaisuus ei ole hyvästä.

No tulipas tynkä ja tylsä lista, mielessäni kuvittelin, että tästä tulee hyvä postaus. :D No aina ei voi voittaa.